Vesa Nevalainen kirjoittaa ”psyko-blogiaan” Suomen Psykologiliiton sivuilla. Nevalainen on psykologian lisensiaatti ja on ollut mukana kirjoittamassa useita psykologian alan tietokirjoja. Nevalaisen blogi on suunnattu kaikille psykologiasta kiinnostuneille ja sen tavoitteena on herättää keskustelua ajankohtaisista aiheista. Kommentoijat ovat silti lähinnä alan ammattilaisia blogin sijainnin vuoksi.

Nevalainen tuo mielipiteensä julki suoraan ja paikoittain melko kärkkäästi kolumnimaiseen tapaan. Blogin suhde tutkimustietoon jää Nevalaisen ammattitaidon varaan. Uusista tutkimuksista blogissa on vähän, ja ne toimivat lähinnä Nevalaisen mielipiteiden argumentteina. Olisimme toivoneet Nevalaisen tuovan esille uusia tutkimuksia ja kommentoivan niitä. Vaikka kirjoittaja on alan asiantuntija, perustelut jäävät liikaa maallikkomaiselle tasolle.

Ottaen huomioon kirjoittajan ammatin, on epätavallista tuoda rehellisesti julki ajatuksia, joita ei pidetä psykologille ominaisina. Blogissa onkin kiinnostavaa Nevalaisen vahvat mielipiteet esimerkiksi kiusaajista ja sosiaalisesta mediasta. Blogin aiheet koostuvat ajankohtaisista, mutta osittain myös ajattomista kaikkia koskettavista asioista. Eniten keskustelua on herättänyt postaus ”Kiusaaja on ilkeä paskiainen”. Postaus käsittelee kiusaajien persoonaa ja kiusauksen vaikutuksista kiusattuun hieman katkeraan sävyyn, ottaen huomioon Nevalaisen omat kokemuksen kiusattuna olosta. Postauksen kommentit ovat enimmäkseen tekstiä paheksuvia, mutta Nevalainen saa myös kiitosta suorasta puheesta. Toinen eniten kommentoiduin postaus on ”Ihminen on sudelle ihminen”. Se käsittelee ihmisten pelkoa villieläimiä kohtaan unohtaen omista keksinnöistä aiheutuneet kuolemat, kuten auto onnettomuudet. Kommentit ovat tässäkin puolesta ja vastaan, mikä korostaa Nevalaisen kykyä saada keskustelua aikaan.

Valitsimme lähempään tarkasteluun postauksen nimeltään ” Pahuus on paha, hyvyys on paha”. Siinä käsitellään sitä, minkälainen psykologin tulisi olla. Auttaessa ei Nevalaisen mielestä pidä olla hyvä eikä paha. Hänen mukaan hyvän psykologin tulee olla kiltti, mutta jämäkkä. Pahaan psykologiin ei voi luottaa, mutta liian kilttiä on vaikea lähestyä, sekä silloin psykologi on "yhtä ärsyttävä kuin Mikki Hiiri". Ryhdyimme pohtimaan psykologin stereotyyppistä kuvaa jonkinlaisena "pyhimyksenä". Usein unohdetaan heidänkin olevan vain ihmisiä, joilla myös on joskus huonompia ja parempia päiviä. Mielestämme psykologin tulisi muistaa olla oma itsensä, eikä esittää mitään muuta ammattiryhmän kuviteellisten vaatimusten mukaan, pysyen silti ammattitaitoisena ammatin eettisten normien sisällä.

"Johtajana sinun tulisi aina aloittaa sieltä, missä ihminen on, ennen kuin yrität johtaa häntä sinne, minne toivot hänen menevän."

— Jim Rohn

 

  

"Hyvä psykologi ei saa olla hyvä eikä paha"

Emilia ja Hulda

 

Kuva: http://www.famiflashmedia.com/from-pencils-to-pixels-mickey-mouse-and-the-castle-of-illusion/